Menu
 

Calev Myersin kirjoitus

Israel kriisissä

Monet ovat kyselleet minulta nykyisestä juutalaisten ja muslimien välisestä väkivaltaisesta tilanteesta Israelissa. Miksi tällaista tapahtuu? Onko tämä uuden kansannousun, intifadan alku?
Olisiko tämä ollut vältettävissä? Onko turistien riskialtista tulla Israeliin?

Ensinnäkin, se todellakin olisi voitu välttää. Nämä hyökkäykset eivät ole sattumanvaraista, turhautuneiden ihmisten spontaania toimintaa. Ne ovat tulosta siitä, mitä palestiinalaisopetus järjestelmällisesti on kylvänyt UNRWA-kouluissa, joiden rahoittajina ovat olleet Yhdysvallat ja EU ja jonka kautta kokonainen palestiinalaisten sukupolvi on opetettu siihen ajatukseen, että Israelin valtion olemassaolo Dar al Islamissa (Islamin hallinnoima alue tai Islamin huone) on laitonta, ja ainoa tapa tuhota se, on yksimielisen, väkivaltaisen jihadin kautta (pyhä sota).

Pinnan alla muhii jatkuva räjähtävä seos radikaalia islamistista indoktrinaatiota (suom. iskostus tai manipuloiva opetus), jota jarruttaa ainoastaan Mahmud Abbasin turvallisuusjoukot. Tässä tapauksessa presidentti Abbas ja tämän diktatuurihallinto on se, joka voi hetkessä laukaista räjähdyksen näyttämällä vihreää valoa, ”päätään nyökkäämällä”.
Lännen pitäisi ottaa tämä huomioon ja lopettaa rahoitus väkivaltaisuuksien yllyttämiselle ja alkaa suuntamaan sen valtavat rahavarat vakavasti palestiinalaisen koulutusjärjestelmän uudistamiseen.

Jokaisen palestiinalaisten kansannousun perimmäisenä syynä on ennemminkin heidän sisäinen politiikkansa kuin Israelin ja arabien väliset konfliktit.
Kun Hamas on menettämässä katu-uskottavuuttaan, se aloittaa ohjusten ampumisen Israeliin. Kun PLO menettää suosiotaan, se päästää valloilleen intifadan (kansannousun) Länsirannalla ja Jerusalemissa. Valitettavasti juutalaisten tappaminen on helppo keino nostaa poliittista statustaan Palestiinan kaduilla; se näyttää helpolta, mutta siitä on seurauksena hirvittävä hinta.

Ennen ensimmäistä intifadaa, Gazan palestiinalainen pystyi helposti käymään töissä pankissa tai sairaalassa Beer Shevassa, ja arabin oli helppo lähteä Länsirannalta perheensä kanssa rannalle Tel Aviviin ihan minä viikonloppuna tahansa.
Jokainen palestiinalaisten väkivalta-aalto on tuonut muutosta liikkumiseen, kaupankäyntiin ja elantoon. Heidän elintasonsa on laskenut merkittävästi. Kansannousu kostautuu aina.


Viime kuukausien aikana, Mahmud Abbasia on esitelty paikallisessa mediassa vanhana, tehottomana ja lainvastaisena. Yleisin huhu on pitänyt sisällään arvailua siitä, "kuka korvaa Abbasin?".

Tähän spekulaatioon vastauksena matkusti Abbas muutama viikko sitten hyvin ajankohtaisesti sekä tarkkaan suunnitellusti YK:n yleiskokoukseen, seisoi maailman edessä ja julisti, etteivät palestiinalaiset enää ”voi jatkaa sidottuina” Israelin kanssa tehdyissä turvallisuus- ja poliittisissa sopimuksissa.

Suurin osa maailmasta ei ymmärtänyt, mikä tässä julkilausumassa oli uutta ja ennen näkemätöntä. Palestiinan kaduilla tämä uutinen ymmärrettiin kuitenkin hyvin: rajoitukset on poistettu. Olet vapaa vapauttamaan villitsevän raivosi pelkäämättä rangaistusta PLOn turvallisuusjoukoilta.

Abbasin antamaa lausuntoa YK:ssa seurasi hyökkäykset Israelin kansalaisia kohtaan, keskinäiset väkivaltaisuudet lisääntyivät eikä Abbas ole tuominnut näistä mitään vielä julkisesti.
Hänen hiljaisuutensa on korvia särkevää. Useat Abbasin hallituksen johtajat ovat itseasiassa ääneen tukeneet levottomuuksia. PLOn johtoryhmän jäsen, Mahmud Ismail, julisti, että israelilaisten tappaminen on "kansallisvelvollisuus", ja Keskuskomitean jäsen, Jamal Muhasim, totesi, että Israelin uudisasukkaiden tappaminen on "oikeutettua ja laillista”.

Näiden asioiden valossa voimme iloita pääministeri Benjamin Netanyahun selkeästä linjasta koskien viimeaikaisia hyökkäyksiä muslimien tahoilta sekä pyynnöstään Israelin poliisille pysäyttää ankarasti kaikki väkivallanteot molemmissa yhteisöissä.

Tämä viimeaikainen eskaloituminen voi tosin tulla ja mennä yhtä nopeasti kuin sadepilvi, joka liukuu yli horisontin, mutta se voi myös pidemmällä aikavälillä kehittyä kansannousuksi. On liian aikaista sanoa. Se mitä tiedämme on: kun kaikki on ohi, moni yrittää selvittää, kumpi puoli "voitti" tässä konfliktissa. Tällaiset laskelmat ovat typeryyttä. Kun ihmiselämä on menetetty, kukaan ei silloin voita. Oli sitten kyseessä israelilaisen tai palestiinalaisen tuho, se on jokatapauksessa koko maailman tuho.

Tukeaksemme Israelia, meidän ei tule vahingoittaa palestiinalaisia ja tukeaksemme palestiinalaisia, meidän ei tule vahingoittaa Israelia. Meidän tulisi toimia elämän suojelijoina, olla turvallisuuden ja elämänlaadun parantamisen puolestapuhujina molempien kansojen edessä ja molemmin puolin konfliktia. Kuten edellä mainittiin, uskon, että tämä alkaa koulutusuudistuksesta.

Niille, jotka suunnittelevat matkustamista Israeliin lähitulevaisuudessa, sanoisin, etten muuttaisi matkasuunnitelmiani. Nämä ovat hyvin kohdennettuja rikoksia tiettyjä Israelin juutalaisia ja arabimuslimeja vastaan, tietyillä maantieteellisillä alueilla. Yhtäkään hyökkäystä ei ole kohdistettu turisteihin. Matkailu on yhtä tärkeää sekä juutalaisten että muslimien talouselämälle. Sitäpaitsi, kansainvälisellä medialla on taipumus liioitella jännitteitä. Huolimatta ajankohtaisista tapahtumista, Israel on matkalla tullakseen yhä turvallisemmaksi maaksi ja sillä on keskimääräistä pienempi rikosten määrä kuin turvallisimmassa Yhdysvaltain suurkaupungissa!

Joka tapauksessa, meidän pitäisi kaikkien rukoilla Jerusalemin rauhan puolesta. Odotan näkeväni sinut meidän kauniissa kaupungissamme!


Calev Myers
www.jij.org