Ensi lauantaina televisioiden ääressä jännitetään Uuden Musiikin Kilpailua, jossa selviää, kuka mahdollisesti edustaa Suomea Eurovision laulukilpailussa Itävallan Wienissä toukokuussa. Mahdollisesti, koska edelleenkään ei näytä olevan varmuutta siitä, osallistuuko UMK-voittaja lopulta viisuihin vai ei.
Syynä epätietoisuuteen on Israelin viisuosallistuminen, jota on yritetty estää keinoin jos toisin viimeisen kahden vuoden ajan. Kampanjaa on käyty osana kansainvälisen BDS-liikkeen Israeliin kohdistuvaa boikottia, jolla maata on pyritty eristämään yli 20 vuoden ajan niin poliittisesti ja taloudellisesti kuin myös tiedemaailmassa, urheilun saralla ja kulttuurin piirissä.
Suomessa Israelin viisupaikkaa on yritetty kammeta musiikkialan boikottivetoomuksella, joka sittemmin laajeni kulttuurialan kannanotoksi ja lopulta avoimeksi vetoomukseksi, jonka kuka tahansa voi allekirjoittaa. Vetoomuksilla pyritään vaikuttamaan Yleen, jotta se asettuisi Israelin osallistumista vastaan Euroopan yleisradiounioni EBU:ssa, tai jättäisi itse viisut väliin, mikäli Israel on niissä mukana.
”Suomen on asetuttava historian oikealle puolelle vastustamaan kansanmurhasta syytetyn Israelin osallistumista”, julisti Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta syksyllä hälyttäen Ylen johtoa hätäkokoukseen. Myös Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela totesi samansuuntaisessa lausunnossaan, ettei Israelille ole sijaa kansainvälisessä laulujuhlassa.
”Suomalaiset kannattavat Israelin sulkemista pois Euroviisuista”, uutisoi puolestaan Helsingin Sanomat 28. lokakuuta viitaten teettämäänsä mielipidetutkimukseen, jonka mukaan 60 % vastanneista on sitä mieltä, että Israelin pääsy viisuihin pitää evätä. Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 091 suomalaista. Vaikka otoksen kattavuus ja edustavuus saattaa herättää kysymyksiä, on kyselyn tuloksia käytetty keskustelussa yhtenä perusteluna maan poissulkemiselle.
EBU: Kaikki sääntöjä noudattavat jäsenet saavat osallistua
Israelin euroviisukelpoisuudesta oli tarkoitus äänestää Euroopan yleisradiounioni EBU:ssa marraskuussa. Lopulta äänestys peruttiin Lähi-idän myönteisten kehityskulkujen takia, mukaan lukien lokakuussa solmittu Gazan tulitauko sekä panttivankien ja vankien vaihto Israelin ja palestiinalaisten välillä.
Joulukuun alussa asia nousi uudelleen esille, kun EBU:ssa käsiteltiin sääntöuudistusta, jolla pyritään vähentämään mahdollista viisujen poliittista vaikuttamista ja pitämään pääpaino musiikissa. Kokouksessa EBU vahvisti kaikkien sen jäsenten saavan osallistua kilpailuun, jos ne sitoutuvat uusiin sääntöihin.
Israel on siis järjestäjien taholta tervetullut Itävaltaan, ja laulukilpailun sääntöjen mukaan maalla on täysi oikeus kisata. Euroviisujen osallistumiskriteerinä kun on EBU:n jäsenyys, eikä esimerkiksi maantieteellinen sijainti, mikä selittää esimerkiksi Australian mukanaolon. Israelin yleisradioyhtiö KAN on EBU:n jäsen ja osallistunut viisuihin vuodesta 1973, usein myös varsin menestyksekkäästi.
”Tiedämme, että monet fanit tahtovat meidän ottavan tiukan kannan geopoliittisiin tapahtumiin. Mutta ainoa tapa, miten Eurovision laulukilpailu voi jatkaa ihmisten tuomista yhteen, on varmistaa, että kuljemme ennen kaikkea sääntöjemme ohjaamana”, kirjoitti Euroviisujen johtaja Martin Green joulukuisessa kannanotossaan.
Suomi: Yle ei esitä Israelin poissulkemista viisuista
EBU:n joulukuisen kokouksen jälkeen Ylen johtoryhmä tiedotti omista ehdoistaan Suomen viisuosallistumiselle. Tiedotteessa todetaan, että Ylelle on oleellista varmistaa, ettei äänestystä voi manipuloida ja että kilpailu viedään riippumattomasti läpi. EBU:n tulee toteuttaa sovitut sääntömuutokset, turvallisuudesta on huolehdittava, ja viisuihin osallistuvien yhtiöiden määrän on säilyttävänä laajana. Euroviisujen on myös oltava tapahtuma, joka kokoaa kansainvälisen yhteisön yhteen kulttuurin pariin.
”Euroviisujen alkuperäinen tarkoitus on ollut luoda tila, jossa voimme kohdata toisemme erilaisuudesta ja eripuraisuudesta huolimatta”, totesi Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten, joka vahvisti, ettei Yle aio esittää Israelin poissulkemista. ”Maat ja yleisradioyhtiöt sotketaan vähän toisiinsa”, hän lisäsi, ”Tässähän on niin, että artistit ja yhtiöt kilpailevat, eivätkä hallitukset.”
Lähes kaikki maat mukana Euroviisuissa
Euroopan maista Espanja, Alankomaat, Irlanti, Slovenia ja Islanti ilmoittivat joulukuussa vetäytyvänsä kisoista boikotoiden näin Israelin läsnäoloa. 11. joulukuuta julkaistussa artikkelissaan Ylen euroviisutoimittaja Ville Vedenpää ja Minna Rinta-Tassi kuvasivat viiden maan poisjääntiä ”harvinaisen laajaksi boikotiksi” ja maiden lukumäärää ”poikkeuksellisen suureksi määräksi”.
Mainittakoon kuitenkin, että edellämainitun viisikon poistuessa kolme maata – Bulgaria, Romania ja Moldova – kuitenkin palaavat tänä vuonna kisaan, jolloin osallistujia arvioidaan olevan yhteensä 35. Joukossa on suuria maita, kuten Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Australia ja Italia. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat Suomen ohella niin ikään mukana. Voidaan siis hyvin sanoa, että lähes kaikkien maiden odotetaan saapuvan keväällä Itävaltaan.
Yksi vahvimpia Israelin tukijoita kiistassa on ollut Saksa, jonka liittokansleri Friedrich Merz kutsuu keskustelua ”skandaalimaiseksi” ja sanoo, että ”Israelin kuuluu olla Euroviisuissa”. Myös maan kulttuuriministeri Wolfram Weimer on todennut: ”Euroviisut perustettiin tuomaan kansakunnat yhteen musiikin kautta. Israelin poissulkeminen tänä päivänä on vastoin tätä perustavanlaatuista ajatusta ja muuttaisi kansojen välisen yhteisymmärryksen tuomioistuimeksi.”
Antisemitistisiä kaikuja menneiltä vuosikymmeniltä
Euroviisujen historiassa Israelin boikotointia ja eristämistä on toki tapahtunut aiemminkin.
1970-luvulla kilpailu lähetettiin säännöllisesti arabimaissa, mutta koska monet näistä maista eivät tunnustaneet Israelia, niiden televisiolähetyksissä Israelin esityksen kohdalla näytettiin tyypillisesti mainoksia. Vuonna 1978, kun Israelin viisuvoitto alkoi ääntenlaskennan aikana näyttää varmalta, päätti Jordania jopa keskeyttää koko lähetyksen ja julistaa kakkoseksi tulleen Belgian ”voittajaksi”.
On mahdollista, että monet kilpailuun osallistumiskelpoiset arabivaltiot eivät ole lähteneet kisaan juuri Israelin läsnäolon takia. Joitakin yrityksiä on silti nähty vuosien varrella. Tuorein niistä on vuodelta 2005, jolloin Libanon ilmoittautui Euroviisuihin ja oli jo valinnut kappaleen ja esiintyjän. Saatuaan EBU:lta tiedon, että sen olisi lähetettävä televisiossaan koko ohjelma, myös Israelin esiintyminen, Libanonin televisioyhtiö kuitenkin vetäytyi vedoten ristiriitoihin maan lainsäädännön kanssa.
Erityisen kinkkinen tilanne Israelin vastustajille nähtiin vuonna 2019, kun kilpailu järjestettiin Tel Avivissa Israelin voitettua edellisen vuoden Euroviisut. Silloin useat eri ryhmät vaativat koko tapahtuman boikotoimista, mukaan lukien tutut BDS-liikkeen kannattajat.
Vuonna 2023 boikotointi ryöpsähti uudelleen Gazan sodan puhjettua, ja Israel haluttiin jälleen pois 2024 kilpailusta Ruotsin Malmössä. Erillinen kiista puhkesi Israelin kappaleen ”October Rain” sanoista, joita EBU piti sääntöjen vastaisena, koska ne näyttivät viittaavan Hamasin 7. lokakuuta tekemiin iskuihin. Israel lähetti lopulta muokatun kappaleen uudella nimellä ”Hurricane”, jonka EBU hyväksyi. Kilpailun aikana Malmössä järjestettiin Israelin vastaisia mielenosoituksia, minkä lisäksi Eden Golanin lavaesiintymisille buuattiin, ja hän sai jopa tappouhkauksia.
Vastalauseet jatkuivat myös vuoden 2025 kilpailussa Sveitsin Baselissa, jossa kenraaliharjoituksessa Palestiinan lippuja kantaneet henkilöt häiritsivät israelilaisen Yuval Raphaelin esitystä. Lisäksi toukokuussa 72 entistä euroviisukilpailijaa allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa vaadittiin Israelin sulkemista pois kilpailusta ja syytti EBU:a ”rikosten ihmisyyttä vastaan” normalisoinnista. Kampanjointi Israelin osallistumista vastaan on jatkunut siitä lähtien tähän päivään asti.
Boikotti erottaa, musiikki yhdistää
Eurovision laulukilpailun tarkoituksena on koota kansoja yhteen musiikin kautta ja edistää rauhaa. Siksi yhden maan – juutalaisvaltion – ottaminen silmätikuksi ja kollektiivisen kiusan kohteeksi on esimerkki antisemitistisestä kaksoisstandardista, jolla Israelia pyritään eristämään ja asettamaan erityiseen paarialuokkaan nyt myös kulttuurin saralla. Myös tapa, jolla muiden maiden artisteja on painostettu jättäytymään kisasta tai boikotoimaan Israelin esiintyjiä tai delegaatiota paikan päällä, on kuvottava.
Vaikka laulukilpailusta itsessään olisi mitä mieltä tahansa, niin ei anneta boikottien erottaa, vaan musiikin yhdistää, kuten Euroviisujen slogan kuuluu, myös silloin, kun on kyse Israelista. Kuten Yle joulukuussa totesi, Euroviisujen on oltava tapahtuma, joka kokoaa kansainvälisen yhteisön yhteen kulttuurin pariin. Lauantaisen UMK-kilpailun voittajalle toivotettakoon paitsi menestystä Itävaltaan myös erityistä avoimuutta ja rohkeutta keskittyä tähän kansoja yhdistävään kilpailuun ja musiikkiin kaikesta painostuksesta huolimatta.
Susanna Rajala
ICEJ Suomen viestintäkoordinaattori
