Sunnuntaina 30. elokuuta Helsingin juutalainen seurakuntakeskus täyttyi iloisesta puheensorinasta, juutalaisesta musiikista ja sadoista seurakuntalaisista ja ystävistä, jotka olivat saapuneet paikalle juhlistamaan 120-vuotiasta synagogaa.
Helsingin Kampissa sijaitseva rukoushuone vihittiin käyttöön 30. elokuuta 1906. Sadankahdenkymmenen vuoden ajan synagoga on ollut suomenjuutalaisen elämän sykkivä sydän ja osa niin Helsingin kaupungin historiaa kuin myös juutalaisyhteisömme kiehtovaa tarinaa. Siellä myös monet yhteisöön kuulumattomat ovat saaneet nauttia muun muassa upeista klezmer-konserteista, Hazamir-kuoron esityksistä ja heprean tunneista.
Jaetusta rukoushuoneesta omaan synagogaan
Ensimmäinen rukoushuone sijaitsi 1850-luvulla Suomenlinnan Mustasaaressa, ja juutalaiset jakoivat sen tataarimuslimien kanssa. Sittemmin rukoushuone on kuitenkin tuhoutunut, ilmeisesti brittilaivaston tykinammuksesta kuuluisassa Oolannin sodassa. Perimätiedon mukaan rukoushuone oli kaksikerroksinen, josta yksi kerros toimi moskeijana ja toinen synagogana. Sulassa sovussa ja hyvässä yhteistyössä, kuten aina tähänkin päivään asti, yhteisöjen jakaessa samanlaisen vähemmistöaseman maassamme 1800-luvulta lähtien.
Vuonna 1900 Helsingin kaupunki luovutti juutalaisyhteisölle oman tontin synagogan perustamiseksi Kampin Malminkadulle. Sijainti oli mainio, koska se oli lähellä Narinkkatoria, jossa juutalaiset kävivät tuohon aikaan käytettyjen vaatteiden kauppaa. Varainkeruu rakennustyöhön oli kuitenkin haastavaa. Rahoitusta etsittiin aluksi Suomesta, minkä lisäksi apuun tulivat Pietarin, Tukholman ja Kööpenhaminan juutalaiset.
Neljä vuotta myöhemmin seurakunta palkkasi arkkitehti Johan Jakob Ahrenbergin (1847–1914) suunnittelemaan synagogarakennuksen, jonka yhteyteen tulisi myös juutalainen koulu. Viipurissa syntynyt arkkitehti, taidemaalari ja kirjailija Ahrenberg luonnosteli kaksi mallia, joista toinen oli maurilaisvaikutteinen rakennus kupoleineen ja minareettimaisine torneineen. Lopulta toteutukseen päätyi maltillisempi vaihtoehto. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1905, ja synagoga vihittiin käyttöön elokuussa 1906.
Uusi synagoga vihitään käyttöön
Synagogan vihkiminen oli merkittävä tapahtuma, erityisesti kun ottaa huomioon, että juutalaisen yhteisön jäseniä oli tuohon aikaan vain noin seitsemänsataa, eikä heillä ollut vielä edes kansalaisoikeuksia, seurakunnan kunniapuheenjohtaja Gideon Bolotowsky totesi synagogan 120-vuotisjuhlassa. Vuosi oli tärkeä ja historiallinen myös siksi, että Helsingissä järjestettiin silloin kolmas sionistikongressi.
”Toimikaa sen kaupungin parhaaksi, johon minä olen teidät siirtänyt. Rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidänkin menestyksenne”, Bolotowsky jatkoi viitaten profeetta Jeremian kirjan sanoihin (Jer. 29:7).
Mikä tekee synagogasta merkittävän ei ole kuitenkaan itse rakennus vaan sen käyttötarkoitus, Bolotowsky sanoi. Kreikankielinen sana ’synagoga’ tarkoittaa yhteentuomista – kuten myös hepreankielinen sana ’knesset’, josta tulee synagogaa tarkoittava ’beit knesset’, yhteenkokoontumisen talo.
Mutta miten on mahdollista, että tämä yhteenkokoontumisen paikka ja Herran huone on tänä päivänä muurien takana ja tänne tullaan monien turvatarkastusten kautta? kysyi Bolotowsky lopuksi esittäen huolensa kasvavasta antisemitismistä maassamme.
Synagogan herättävät eloon ihmiset
”120 vuoden ajan tämä synagoga on ollut paljon enemmän kuin pelkkä palvonnan paikka. Se on ollut kohtaamispaikka, koti, sekä oppimisen, juhlinnan ja muistamisen paikka”, totesi Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Chaya Votkin. ”Synagogaa ei määrittele vain sen historia tai sen seinät. Sen herättävät eloon tänne kokoontuvat ihmiset!”
Juhliessaan omaa identiteettiään ja perintöään juutalaisyhteisö haluaa katsoa myös oman yhteisön ulkopuolelle. ”Uskomme vuoropuheluun, yhteyteen ja ystävyyteen eri uskontojen ja eritaustaisten ihmisten välillä. Maailmassa, jossa eroja käytetään liian usein pelon ja eripuran luomiseen, haluamme osoittaa, että toinenkin tie on mahdollinen”, Votkin lisäsi.
”Tämän yhteisön tulevaisuus on meidän käsissämme. … Joten tänään, kun juhlimme 120-vuotista taivalta, juhlikaamme sekä historiaamme että edessä olevaa tulevaisuutta!”
Juutalaisen elämän jatkuttava turvallisena
Valtiovallan tervehdyksen juhlaan toi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, joka muistutti juutalaisen yhteisön historian olevan osa Suomen historiaa. ”Suomen juutalaiset ovat jakaneet maamme kohtalon. He ovat puolustaneet Suomea ja rakentaneet maatamme yrittäjinä, tieteen ja kulttuurin tekijöinä sekä yhteiskunnan palveluksessa.”
Ministeri Essayah korosti Suomen hallituksen olevan sitoutunut varmistamaan, että juutalainen elämä voi jatkua maassamme avoimena, turvallisena ja elinvoimaisena. ”Tämä edellyttää turvallisuutta ja viranomaisten tehokasta toimintaa, mutta myös kasvatusta, historian tuntemusta, avointa vuoropuhelua ja arjen rohkeutta nousta ennakkoluuloja vastaan.”
Yhteisö, joka on valinnut elämän
Helsingin juutalaisen seurakunnan rabbi Samuel Beniard viittasi puheenvuorossaan tulevan viikon Tooran lukukappaleeseen, jossa käsitellään Mooseksen jäähyväispuhetta israelilaisille (5. Moos. 29:9–31:30). ”Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää.” (5. Moos. 30:19).
Mooseksen sanoihin viitaten rabbi Beniard muistutti kuulijoita, että olemme tänään koolla juhlistaaksemme yhteisöä, joka on valinnut elämän ja investoinut yhteisön elämään, jotta sillä voisi olla myös tulevaisuus.
***
Juutalaisuudessa 120 vuoden ikä on vertauskuvallisesti siunatun ja täydellisen ihmiselämän mitta. Siksi heprean kielellä syntymäpäiväsankarin onnitteluihin lisätään usein sanat ”ad mea ve-esrim”, siunaten hyvään elämään aina ”120 vuoteen asti”.
Lämpimät onnittelut Helsingin juutalaiselle seurakunnalle synagogan 120 vuodesta ja siunausta, rauhaa ja menestystä myös seuraavalle 120 vuodelle ja siitä eteenpäin – Am Israel Chai ja Mazel tov!
Susanna Rajala
ICEJ Suomen viestintäkoordinaattori
Juhlavuoden kunniaksi Helsingin juutalainen seurakunta on avannut uudistetun Fenno Judaica -digimuseon, jossa voi tutustua synagogaan ja juutalaisyhteisön historiaan internetissä: https://fennojudaica.jchelsinki.fi/
Lähteet: Helsingin juutalainen seurakunta/Fenno Judaica; Synagogan 120-vuotisjuhla 30.8.2026; Kirkko ja Kaupunki 14.8.2026
Kuva: Sergio Delle Vedov /Shutterstock
