Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo,
Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Maika Vuori,
Israel-ystävyystoimikunnan puheenjohtaja Kari Teittinen,
Hyvät ystävät, shalom Israelin suurlähetystöstä.
Pahoittelen syvästi, etten voi olla paikalla tänään henkilökohtaisesti tämänhetkisen turvallisuustilanteen vuoksi. Kuka olisi voinut aavistaa ennen lokakuun seitsemännen synkkää päivää, että yli kaksi vuotta myöhemmin eläisimme maailmassa, josta on tullut niin kylmä juutalaisia ja Israelia kohtaan?
Halusin tänään kuitenkin lämpimästi kiittää teitä ja jakaa joitakin ajatuksiani – ja olen erittäin kiitollinen siitä, että nämä sanat voivat silti tavoittaa teidät.
Koimme viime viikolla historiallisen hetken Israelissa: kaikkien 20 elossa olleen panttivangin paluun yli kahden vuoden vankeuden jälkeen, kun Gazan tulitaukosopimus saatiin aikaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin välityksellä ja Hamas luovutti panttivangit. Odotamme kuitenkin yhä 13 kuolleen panttivangin jäänteiden palautusta – tärkeää elettä, johon Hamas on tulitaukosopimuksen mukaisesti velvoitettu. Tämä toisi jonkinlaisen päätöksen kansalliselle traumalle, joka sai alkunsa, kun terroristijärjestö Hamas vei 251 panttivankia Gazaan tapettuaan noin 1 200 ihmistä 7. lokakuuta 2023.
Panttivankien paluu on jokaista heidän perhettään syvästi koskettava ihme ja kertoo samalla myös paljon kansamme sitkeydestä – se on muistutus siitä, että valtavan kärsimyksen jälkeen elämä ja toivo voivat palata.
Israelin rajojen ulkopuolella kohtaamme kuitenkin edelleen saman vaikean todellisuuden. Maailmalla antisemitismi on noussut tasolle, jota ei ole nähty moniin sukupolviin. Juutalaisyhteisöjä vastaan on hyökätty synagogien läheisyydessä, jopa juutalaisten pyhimpinä päivinä. Samaan aikaan, kun juutalaisia vastaan tehdään hyökkäyksiä, tuhannet ihmiset marssivat banderollien alla, joissa vaaditaan “maailmanlaajuista intifadaa”. Liian usein maailma vaikenee tällaisen vihan edessä.
Hyvät ystävät, on ollut siunaus saada kokea ystävyyttänne kuluneen vuoden ajan. Äärimmäisen vaikeina aikoina 7. lokakuuta kauhujen jälkeen, tukenne on ollut voiman lähde Israelille ja juutalaisille. Olette toimneet inspiroivana esimerkkinä siitä, mitä tarkoittaa sitoutua pitkäjänteisesti rauhaan, totuuteen ja ymmärrykseen.
Olemme kaikki havainneet, ettei rauha ole helppo asia. Panttivankien kotiinpaluu on kuitenkin merkki siitä, että rauha on mahdollinen. Sen perusta on meissä jokaisessa täällä tänään – niissä, jotka ovat valmiita vastustamaan vihaa ja antisemitismiä, ja niissä, jotka valitsevat vuoropuhelun, ystävyyden ja kunnioituksen kahtiajaon ja terrorin sijaan.
Haluan esittää sydämelliset kiitokseni teille kaikille – ja erityisesti Israel-ystävyystoimikunnalle – järkähtämättömästä tuestanne. Olette seisseet Israelin rinnalla paitsi rukouksin ja sanoin, myös todellisin, käytännöllisin teoin. Lämmin kiitos tärkeästä työstänne, kuten lokakuun Israel-mielenilmausten ja BDS-vastaisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä uupumattomasta, jatkuvasta työstänne väärän tiedon oikaisemiseksi. Te ette ainoastaan tue Israelia – te puolustatte totuutta.
Vaikeat ajat koettelevat meitä. Juuri siksi työnne on niin tärkeää. Te osoitatte, että solidaarisuus, myötätunto ja usko ovat vahvempia kuin pelko ja väkivalta.
Yhdessä meidän tulee jatkaa toivon, keskustelun ja rauhan puolesta tehtävää työtä.
Toda raba – kiitos.
