Maanantaina 19. toukokuuta Suomen valtionjohto otti aiempaa jyrkemmin kantaa Israelin ja Gazan sotaan, kun presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen julkaisivat samansisältöisen lausunnon viestipalvelu X:ssä.
Lausunnossa todetaan, että ”Gazan siviilien kärsimyksen on loputtava”. Gazan palestiinalaisten siviilien kärsimystä ei varmasti kukaan vähättele ja kärsimysten loppumista toivomme kaikki. Unohtaa ei kuitenkaan sovi sitä, kuinka terroristijärjestö Hamas terrorisoi, vainoaa ja kiristää omia siviilejään ja käyttää heitä ihmiskilpinään. Gazalaisten kasvavasta tyytymättömyydestä Hamasiin kertovat osaltaan myös maaliskuussa puhjenneet harvinaisen laajat ja rohkeat protestit alueella.
Siviilien kärsimyksestä puhuttaessa muistettakoon myös israelilaiset siviilit, jotka ovat jo vuosia kärsineet Hamasin, Hizbollahin ja muiden terroritoimijoiden tuhansista raketti-iskuista ja hyökkäyksistä.
Lausunnossa ”Suomi vaatii Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsyn perille. YK:n ja humanitaarista apua toimittavien järjestöjen on annettava toimia täysimittaisesti ja puolueettomasti.” Samalla todetaan, ettei humanitaarista apua saa politisoida.
Avustuskuljetuksissa syyttävä sormi osoittaa jälleen Israeliin, mutta huomiotta jää se, kuinka terroristijärjestö Hamas on toistuvasti takavarikoinut ja myös myynyt humanitaarista avustusta korkeaan hintaan ja käyttänyt sitä painostuskeinona esimerkiksi rekrytoidessaan uusia jäseniä. Israelin tiedustelupalvelun Shin Betin mukaan viime vuonna 60 % humanitaarisesta avusta päätyi Hamasin käsiin. YK:n järjestöjen puolueettomaan toimintaan säröjä on tuonut esim. YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA, jonka työntekijöiden kytköksistä Hamasiin on vankat todisteet.
Israel ei ole politisoinut humanitaarista apua, vaan on toimittanut sitä Gazaan myös sodan aikana. Esimerkiksi tammikuussa 2025 alkaneen 42 päivän tulitauon aikana Israel toimitti huomattavat 25 000 rekallista avustusta Gazaan. Tästä suuri osa on edellä mainituista syistä päätynyt kuitenkin Hamasin käsiin, eikä palestiinalaisille siviileille. Sunnuntaina 18. toukokuuta Israelin hallitus jälleen hyväksyi humanitaarisen avun toimituksen Gazaan, ja kuljetukset on jo aloitettu. Esimerkiksi eilen sata rekkaa ylitti rajan mukanaan vehnäjauhoa, vauvanruokaa ja lääkinnällisiä tarvikkeita.
Lausunnon loppuosassa vaaditaan Hamasia vapauttamaan panttivangit ja kannustetaan osapuolia palaamaan tulitaukoon. Lisäksi todetaan, että ”Israelin turvallisuus tulee taata kansainvälistä oikeutta kunnioittaen” ja että ”rauhanneuvottelut on käynnistettävä välittömästi kahden valtion mallin pohjalta.”
Sotatoimia arvioitaessa näyttää helposti unohtuvan, kuka nykyisen sodan aloitti. Sen aloitti Hamas 7. lokakuuta 2023, jolloin Hamasin terroristit tunkeutuivat Gazasta Israeliin, murhasivat julmasti 1 200 viatonta ihmistä ja sieppasivat yli 250 Gazaan. Tänä päivänä Hamas pitää Gazassa edelleen 58 panttivankia (joista enää 20 arvioidaan olevan elossa), joita se ei ole edelleenkään suostunut vapauttamaan.
Israel on toistuvasti todennut, että se ei olisi halunnut sotaa, mutta tämä maan itsenäisyyden ajan verisin hyökkäys on pakottanut sen puolustautumaan – sotaan, jota se on käynyt viimeisen 20 kuukauden ajan seitsemällä rintamalla vastaten näin paitsi Hamasin uhkaan myös Hizbollahin, Jemenin huthikapinallisten ja muiden Iranin tukemien terroriliittolaisten uhkaan.
Lisäksi, kuten Israel on todennut, meneillään oleva sota ei ole palestiinalaisia siviilejä vastaan, vaan erityisesti terroristijärjestö Hamasia vastaan, jonka julkilausuttuna tavoitteena on Israelin tuhoaminen. Lokakuun 7. päivän iskujen osalta Hamas on myös ilmoittanut pyrkivänsä toistamaan iskut, kunnes Israel on täydellisesti poistettu kartalta.
Huomionarvioista on sekin, että paitsi että Hamas aloitti sodan, se on myös tarkoituksellisesti pitkittänyt sotaa, jättäessään toistuvasti hyväksymättä neuvottelutarjouksia, mukaan lukien viimeisimmän Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoffin vankienvaihto- ja tulitaukoesityksen, jonka Israel viikonloppuna hyväksyi.
”Sota voi päättyä huomenna, jos jäljellä olevat panttivangit vapautetaan, Hamas laskee aseensa, sen murhanhimoiset johtajat karkotetaan ja Gaza demilitarisoidaan”, totesi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu maanantaina. ”Yhdenkään maan ei voida odottaa hyväksyvän vähempää, eikä Israel varmasti hyväksy.”
Vaikka Israelin kuten muidenkin maiden politiikkaa ja toimia voi arvostella, emme voi kuitenkaan unohtaa terroristijärjestö Hamasin roolia sodan aloittajana ja sen ylläpitäjänä, emmekä myöskään Hamasin harjoittamaa vainoa ja sortoa sen oman palestiinalaisen väestönsä keskuudessa.
Susanna Rajala
ICEJ Suomen viestintäkoordinaattori
***
Suomen valtionjohdon maanantaisen kannanoton lisäksi on keskustelussa esitetty mm. järeämpiä keinoja Israelin taloudelliseen painostukseen, pakotteita yksittäisiä israelilaisministereitä kohtaan, vaatimuksia Israelin ja Suomen välisen asekaupan lopettamiseksi sekä toimia Palestiinan valtion tunnustamiseksi. EU:n ulkoministerit ovat keskustelleet tällä viikolla EU:n ja Israelin välisen poliittisen ja taloudellisen yhteistyön assosiaatiosopimuksesta, jonka uudelleentarkastelua useat jäsenmaat, ml. Suomi, ovat kannattaneet.
