Israelin ja Iranin välisen jännittyneen sodan keskellä ICEJ:n kotisairaanhoitotiimi on ollut erityisen kiireinen tänä keväänä kotikäyntien lisääntyessä ennen juutalaista pesah-juhlaa.
Kiireen keskellä sairaanhoitajamme Corrie van Maanen kuitenkin varmisti, ettei eräs merkittävä syntymäpäivä jäänyt huomaamatta kotihoidon asiakkaamme Luban täyttäessä sata vuotta!
Tiimimme tapaa Israeliin muuttaneen neuvostojuutalaisen Luban joka viikko. Yhden äskettäisen vierailun aikana Luba suri tulevaa syntymäpäiväänsä: ”En halua juhlia sitä”, hän vakuutti. Luballa ei ole perhettä Israelissa, sillä hänen poikansa ja miniänsä kuolivat muutama vuosi sitten. Hän kuitenkin odotti innolla, että hänen Saksassa asuva lapsenlapsensa ja toinen amerikkalainen sukulaisensa saapuisivat juhlimaan tätä erityistä päivää. Mutta heidän lentonsa peruttiin sodan vuoksi.
Niinpä Corrie lupasi vierailla Luban luona hänen syntymäpäivänään ja toi mukanaan kaksi työtoveriaan, kukkia ja ilmapalloja. Pian myös Luban naapurit ja ystävät saapuivat paikalle ja viihtyisä yksiö täyttyi kahdestatoista juhlavieraasta. Kaksi ystävää järjesti juhlat ja valmisti venäläisiä ruokia. Pettymykseltä tuntunut tilaisuus muuttui iloiseksi juhlaksi, jonka keskipisteenä oli Luba. Hän piti lyhyen, humoristisen puheen: ”Jos luulet, että sata vuotta on pitkä aika, voin vakuuttaa sinulle, ettei se ole!”
Corrie kertoi myöhemmin Luban matkasta Israeliin uutena maahanmuuttajana. ”Hän lähti entisestä Neuvostoliitosta eläkeläisenä ja juhlii nyt 100-vuotispäiväänsä Israelin maaperällä. Tämä on minulle alijan ydin”, Corrie sanoi. ”Hän saapui, oppi kielen ja teki Israelista kotinsa.”
Nykyinen sota on erittäin haastava monille vanhuksille, jotka eivät pääse turvahuoneisiin tarpeeksi nopeasti. Jopa Luban syntymäpäiväjuhlien aikana sireeni soi, ja kaikki siirtyivät portaikkoon. Hän itse otti sen kuitenkin rauhallisesti vastaan osana erityistä päiväänsä.
Lohdutusta sodan uuvuttamalle Estherille
Toiseen kotisairaanhoidon asiakkaaseen Estheriin* (pääkuvassa) Corrie tutustui viisitoista vuotta sitten. Vieraillessaan hiljattain Estherin luona Aradissa, Corrie näki, että sodan pelko oli uuvuttanut tämän 88-vuotiaan yksinään asuvan naisen. Lähtiessään Corrie hyvästeli Estherin lämpimästi, mutta kuinka kukaan olisi voinut tietää, mitä olisi edessä vain kaksi päivää myöhemmin?
Myöhään samana iltana Aradissa asuva sairaanhoitajaystävä lähetti Corrielle viestin ja pyysi häntä tarkistamaan Estherin voinnin, koska iranilainen ohjus oli juuri osunut Negevin aavikkokaupunkiin. Corrie yritti välittömästi ottaa häneen yhteyttä, mutta tuloksetta. Vasta seuraavana aamuna Esther vastasi. ”Corrie, olen elossa, mutta ikkunani ovat särkyneet, enkä tiedä, mitä tehdä”, hän sanoi. ”Sydämessäni on suuri pelko.”
Estherin asunto oli kadun päässä ohjuksen iskeytymispaikasta, mutta räjähdyksen voima särki hänen olohuoneensa ikkunat. Ihmeellisesti hän oli makuuhuoneessaan eikä loukkaantunut vakavasti.
Corrie otti yhteyttä sairaanhoitajaystäväänsä, joka ryhtyi välittömästi toimeen. Alle kahdessa tunnissa hän oli tarkistanut Estherin voinnin ja siivonnut asunnon. Ystävä lähetti Corrielle viestin, että Esther keitti teetä saadakseen ajatuksensa pois stressistä.
”Teen juominen ja ahdistuksesta kertominen ovat kotihoidon ydin”, Corrie sanoo. ”Koin sinä päivänä ponnistelujemme todellisen tiimityön merkityksen, ja sen, kuinka vuosien varrella rakentuneiden suhteiden kautta osoitamme olevamme täällä ja rohkaisemme heitä olemaan luovuttamatta.”
Samana päivänä Esther sai ihmeellisesti uudet ikkunalasit olohuoneensa ikkunoihin. Corrie kävi hänen luonaan myöhemmin samana päivänä ja kysyi, pitäisikö hänen tulla vielä uudelleen. ”Kyllä, tule”, sanoi Esther. Niinpä seuraavana päivänä Corrie matkusti jälleen Aradiin, vaikka sireenit ulvoivat ja hän joutui matkan aikana suojautumaan ohjuksilta.
Lämmin kiitos tuestasi ICEJ:n kotisairaanhoidon arvokkaalle työlle!
*Nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
Lue Laurina Driessen koko artikkeli (englanniksi) ICEJ:n nettisivuilta:
ICEJ 21.4.2026 Homecare puts love into action for elderly Jewish immigrants amid war
