Lokakuun 7. päivän jälkeen monet haluavat tietää, miksi kristityt tukevat edelleen Israelia kaikkien juutalaisvaltioon ja -kansaan kohdistuvien pahansuopien syytösten ja antisemitismin keskellä. Monet etsivät internetistä tietoa ”kristillisestä sionismista”. Tämän takia haluan seuraavaksi keskittyä Israelin pysyvään raamatulliseen merkitykseen ja erityisesti Israelin Aabrahamista alkaneeseen kutsuun.
Keskeinen kysymys on: Mitä tämä jumalallinen kutsu tarkoittaa ja mikä on sen merkitys tänään? Raamattu puhuu usein Jumalan kutsusta Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen, erityisesti Iisakin, Jaakobin ja Israelin heimojen kautta. Tavoitteenani on luoda teologinen perusta kristilliselle Israel-tuelle, joka perustuu Raamattuun eikä poliittisiin tai kulttuurisiin syihin.
Keskeinen kysymys on se, kutsuiko Jumala Israelin erityiseen suhteeseen vai hylkäsikö Hän heidät heidän epäonnistumistensa jälkeen. Avainkysymys koskee Jumalan luonteen ymmärtämistä – pysyykö Hän uskollisena Israelille vielä tänäkin päivänä vai hylättiinkö Israel seurakunnan synnyn ja Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen?
Korvausteologia ja muita näkemyksiä
Korvausteologia, joka on vallinnut 1 400–1 500 vuoden ajan, väittää, että Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen Jumalan huomio siirtyi yksinomaan seurakuntaan ja korvasi Israelin Jumalan lunastussuunnitelmassa. Tässä teologiassa on ollut usein vihamielinen sävy, sillä se on jopa syyttänyt juutalaisia Kristuksen kuolemasta ja tuominnut heidät ikuiseen maanpakoon.
Toinen näkemys, amillennialismi, esittää, että Kristus ei koskaan palaa eikä Israelille jää mitään roolia. Postmillennialismi väittää, että Kristus palaa sen jälkeen, kun kirkko on hallinnut tuhat vuotta ja saattanut maailman täydelliseksi. Dispensationalismipuolestaan esittää, että seurakunnan ylöstempauksen jälkeen Jumalan huomio palaa Israeliin seitsenvuotisen ahdistuksen aikana, ja Israelilla on ratkaiseva rooli Jumalan suunnitelman toteutumisessa. Se kuitenkin usein pakkomielteisesti keskittyy profetioiden ”pimeään” puoleen.
Raamatullinen sionismi
Vaihtoehtoinen lähestymistapa on raamatullinen sionismi, joka pitää Jumalan liittoja Israelin kanssa edelleen ajankohtaisina. Se korostaa, että Jumala lupasi Israelin maan Aabrahamille ja hänen jälkeläisilleen ikuiseksi omaisuudeksi liitossa, joka tarjoaa lunastuksen koko maailmalle, ei vain Israelille. Juutalaisten paluu Israeliin nähdään näiden jumalallisten lupausten, erityisesti maalupauksen, täyttymyksenä, ja sitä tukevat sekä heprealaiset profeetat että Uusi testamentti..
Raamatullinen sionismi vahvistaa, että Jumala jumalallisen liiton kautta testamenttasi Israelin maan Aabrahamin jälkeläisille ikuiseksi omaisuudeksi. Liitolle on ominaista Jumalan vala, jossa Hän lupaa Israelille ainutlaatuisen roolin maailman lunastuksessa. Vielä nykyäänkin juutalaisten paluu maahan merkitsee Jumalan uskollisuutta näille lupauksille. Tämä näkemys liittyy myös kristilliseen ymmärrykseen pelastuksesta juutalaisten kautta, erityisesti Jeesuksen persoonassa.
Israelin ”siunauksen” lupaus tulee 1. Mooseksen kirjan luvusta 12:3, jossa Jumala lupaa siunata ne, jotka siunaavat Israelia, ja kirota ne, jotka kiroavat sitä. Tärkein näkökohta liittyy jakeen viimeiseen lauseeseen: ”Sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä.” Paavali selittää Galatalaiskirjeen luvussa 3, että tämä lupaus heijastaa evankeliumin saarnaamista ensin Aabrahamille, vahvistaen, että Kristuksen kautta kaikille tarjottu pelastus on peräisin Israelista. Aabrahamin siunaus, synnin peittävä veri, saadaan uskon kautta, erityisesti Kristuksen ristin uhrin kautta.
Kristittyjä kannustetaan tukemaan Israelia juutalaisten kautta saamiensa lunastavien siunausten vuoksi. Tähän sisältyy paitsi hengellisiä siunauksia myös aineellinen velvollisuus tukea Israelia. Roomalaiskirjeen luku 15 korostaa, että pakanoilla, jotka ovat saaneet hengellistä hyötyä Israelilta, on velvollisuus palvella Israelia myös aineellisesti.
Raamatullinen sionismi tunnustaa Israelin sekä kansana että maana, jonka Jumala on valinnut maailman lunastusta varten. Juutalainen kansa on historiansa ja maahan paluunsa kautta ollut keskeinen osa Jumalan pelastussuunnitelmaa. Jumalan lupausten lopullinen täyttymys nähdään messiaanisessa ajassa, jolloin Kristuksen hallintakausi tuo rauhan ja vanhurskauden koko maailmaan. Kristittyjen on tunnustettava, että Jumala ei ole hylännyt Israelia, vaan jatkaa työtään sekä Israelin että seurakunnan kautta lunastustarkoitustensa toteuttamiseksi.
Kysymys kristityille tänä päivänä kuuluu, onko Jumala täyttänyt kaikki lupauksensa Israelille. Vaikka jotkut uskovat, että Jumalan lupaukset toteutuivat täysin ensimmäisellä vuosisadalla, raamatullisen sionismin mukaan Jumalan tarkoitukset Israelin suhteen jatkuvat edelleen.
Kristittyjen on siunattava Israelia tunnustaen sen jatkuva rooli Jumalan lunastussuunnitelmassa. Israelin epäoikeudenmukainen kritisointi tai niin sanottujen kaksoisstandardien omaksuminen voidaan nähdä antisemitistisenä ja on ristiriidassa Raamatun kehotuksen kanssa kunnioittaa ja seistä Israelin rinnalla.
David Parsons
ICEJ:n varapresidentti ja vanhempi puhemies
Tässä kirjoituksessa on otteita ICEJ:n varapresidentti David Parsonsin toimittamasta webinaarista, jonka voi katsoa kokonaisuudessaan ICEJ:n Youtube-kanavalta: