Perjantaina 13. kesäkuuta 2025 Israelin suorittama laaja ilmaisku Iraniin on historiallinen käänne, joka kuvastaa alueen kasvavaa jännitettä ja epätoivoa pysäyttää Iranin ydinohjelma. Pääministeri Benjamin Netanyahun johtama hallinto koki, ettei vaihtoehtoja enää ollut: Iranin ydinasekyky oli edennyt vaarallisen korkealle tasolle.
Iranin uraanin rikastustoiminta on kansainvälisen yhteisön laajasti tuomitsemaa. Maan saavuttama rikastustaso, joka on noussut jopa 60 prosenttiin, ylittää kirkkaasti siviilikäyttöön tarvittavan 3–5 prosentin rajan. Teknologisesti tämä taso on jo lähellä asekelpoisuutta, ja rikastuksen perusteleminen pelkällä energiatarpeella on käynyt mahdottomaksi. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) on useaan otteeseen todennut Iranin toimien rikkovan ydinsopimuksia, ja IAEA:n viimeisin virallinen moite Iranille tuli tällä viikolla.
Israelin mukaan diplomaattiset keinot, pakotteet ja kyberoperaatiot, kuten Stuxnet-isku, ovat hidastaneet mutta eivät pysäyttäneet Iranin etenemistä. Nyt maa uskoo, että aika on loppumassa. Iskuun johtaneen päätöksen taustalla on syvä pelko: jos Iran saa ydinaseen, sen pelotealue laajenee ja koko Lähi-idän voimatasapaino muuttuu.
Ydinohjelman lisäksi huolta on herättänyt Iranin kasvava vaikutusvalta alueella. Maa tukee useita aseellisia ryhmiä ja terroristijärjestöjä, kuten Hizbollahia Libanonissa, huthi-kapinallisia Jemenissä sekä erilaisia shiialaisia joukkoja Irakissa ja Syyriassa. Iranin taloudellinen ja logistinen tuki näille toimijoille on ollut ratkaisevaa niiden selviytymiselle ja laajentumiselle. Näiden ryhmien kautta Iran on rakentanut laajan vaikutusverkoston, jota se käyttää epävakauttamaan vihamielisinä pitämiään hallintoja ja horjuttamaan länsimielisiä valtioita. Esimerkiksi Saudi-Arabia on useasti korostanut kansainvälisissä kokouksissa, kuten YK:ssa, että Iranin ydinohjelma ja alueellinen toiminta uhkaavat vakautta. Arabiliitto ja sen sihteeri tuomitsivat Iranin alueelliset toimet julkisesti jo kesäkuussa 2021, minkä lisäksi he ovat tukeneet kansainvälisiä pyrkimyksiä estää ydinaseteknologian leviämistä.
Israel toteutti laajamittaisen strategisen iskun, johon osallistui yli 200 hävittäjää. Hyökkäyksen kohteina olivat Iranin ydinohjelmaan liittyvä infrastruktuuri, maan strategiset ballistiset laitokset sekä Iranin sotilasjohto. Raporttien mukaan surmansa saivat muun muassa Iranin asevoimien komentaja Mohammad Hossein Bagheri ja vallankumouskaartin komentaja Hossein Salami. Operaatiota oli suunniteltu pitkään, ja sen toteutus oli viesti maailmalle: Israel toimii, kun sen olemassaolo on uhattuna.
Iskun vaikutukset Iranin ydinkyvykkyyteen ovat vielä osin epäselviä, mutta sen geopoliittinen viesti on kiistaton: Israel ei aio hyväksyä ydinaseellista Irania – vaikka joutuisi toimimaan yksin. Strategisella iskulla pyrittiin hidastamaan tai estämään Iranin etenemistä kohti ydinasetta, ja ensimmäisten tietojen perusteella tavoite on ainakin osittain saavutettu.
Perjantaina Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtaja Rafael Grossi soitti Israelin presidentille Isaac Herzogille ja kertoi, että Iranin Natanzin ydinlaitos on ”vakavasti vaurioitunut”. Natanz on ollut yksi Iranin ydinohjelman keskeisimmistä rikastuskeskuksista, ja sen vahingoittuminen voi merkitä merkittävää hidastusta maan teknologisessa etenemisessä.
Tämä viesti alleviivaa Israelin vanhaa turvallisuusoppia: maa toimii, kun sen olemassaolo nähdään uhatuksi kansainvälisestä kritiikistä huolimatta.
Jani Salokangas
ICEJ Suomen osaston toiminnanjohtaja
