ajankohtaista

Pitkä tie vapauteen: ”Menneisyys musta, tulevaisuus vaaleanpunainen?”

Reilut seitsemän kuukautta on kulunut siitä, kun viimeiset elossa olevat israelilaiset panttivangit palasivat kotiin terroristijärjestö Hamasin vankeudesta Gazasta 13. lokakuuta 2025. Mutta mitä vankeudesta vapautuneille kuuluu tänä päivänä?

”Ulkoapäin ihmiset saattavat nähdä henkilön, joka palasi takaisin, mutta sisäisesti olen edelleen siellä”, kertoo Gazaan 7. lokakuuta 2023 siepattu israelilais-saksalainen Rom Braslavski  uutissivusto Ynetin tuoreessa haastattelussa.

Tuona kohtalokkaana päivänä 22-vuotias Rom työskenteli turvamiehenä Novan musiikkifestivaalilla, jonne terroristit hyökkäsivät ja pakottivat hänet mukanaan Gazaan.

737 päivän ajan Rom oli Islamilaisen jihadin vankina Deir al-Balahissa, jossa häntä toistuvasti kidutettiin, pidettiin nälässä ja pahoinpideltiin, myös seksuaalisesti. Rom kertoo, kuinka häntä alastomana ruoskittiin metallikaapelilla ja välillä aasien kurittamiseen käytetyllä piiskalla.  ”Jalkani olivat violetit. Hädin tuskin pystyin seisomaan”, hän muistelee.

Fyysistä väkivaltaa Rom kertoo kuitenkin oppineensa jotenkin sietämään, mutta pahinta oli henkinen nöyryyttäminen. Lisäksi hänen juutalaista identiteettiään pyrittiin murtamaan yrittämällä käännyttää häntä islaminuskoon ylimääräisiä ruoka-annoksia vastaan. Niistä kieltäydyttyään otteet kovenivat entisestään.

Terroristien elokuussa 2025 julkaisemalla videolla silminnähden riutunut, langanlaiha mies kertoo itkien, kuinka hän on jo ”kuoleman ovella” vailla ruokaa ja vettä.

Kohti uutta elämää

Viime lokakuisen tulitaukosopimuksen myötä Rom Braslavskin piina päättyi ja hän pääsi vihdoin kotiin Israeliin. Nyt kuukausia myöhemmin hän yrittää rakentaa elämäänsä uudelleen, mutta kärsii edelleen kroonisesta kivusta, painajaisista ja ahdistuksesta.

”90 prosenttia Romista ennen 7. lokakuuta kuoli 8. lokakuuta”, hän sanoo. ”Ehkä 10 prosenttia ilostani elämään ja kyynisyydestäni on enää jäljellä.”

Tällä hetkellä Rom on intensiivisessä psykoterapiassa, jossa hän käy läpi helvetillisiä vankeusajan muistojaan päivä kerrallaan. Vaikka muistoja ei voi unohtaa, niiden kanssa voi yrittää tulla toimeen.

Oman kuntoutumisen lisäksi huolena on perheen toimeentulo. Sieppauksesta traumatisoituneet vanhemmat eivät ole edelleenkään kyenneet palata työhön. Siksi Rom kantaa lähes yksin vastuuta myös perheensä elättämisestä.

Tilanne on ollut rankka myös Romin sisaruksille, joista yksi sairastui skitsofreniaan ja oli vakavassa autokolarissa, josta hän kuitenkin ihmeen kaupalla selviytyi.

Pitkä toipumisen tie

Israelilaisten lääketieteen asiantuntijoiden mukaan Gazasta vapautuneiden panttivankien toipumisprosessi on paitsi monimutkainen myös pitkäkestoinen. Moni kärsii jälkitraumaattisesta stressioireyhtymästä, josta palautuminen voi viedä vuosia, joillakin koko elämän. Oireisiin kuuluu toistuvia painajaisia, nukkumisvaikeuksia, selittämättömiä kipuja, takaumia ja ahdistusta.

Jotkut tuntevat syyllisyyttä omasta selviytymisestään nähdessään perheenjäseniään tai ystäviään raa’asti murhattavan. Toisilla taas on fyysisiä vammoja esimerkiksi kahleista, hoitamattomia ampumahaavoja tai aliravitsemuksesta johtuvia komplikaatioita.

Mustasta vaaleanpunaiseen

Trauman arvet ovat syvät ja toipumisen tie pitkä myös Romin kohdalla.

Synkkyyden keskellä toivoa tulevaisuuteen antaa kuitenkin tyttöystävä Shoham, jonka kanssa Rom nyt seurustelee. Rakkaalleen mies on puhunut kokemastaan, mutta ei kuitenkaan aivan kaikkea.

”Joskus, kun hän nukahtaa vierelleni, odotan hetken, kunnes olen varma, että hän on unessa, ja vasta sitten alan itkemään. En halua altistaa häntä kivulle ja kärsimykselle, jota kannan mukanani. Haluan suojella häntä pahuudelta, joka minuun kohdistui.”

”Menneisyyteni on musta, mutta yritän varmistaa, että tulevaisuuteni olisi vaaleanpunainen. Suurin unelmani on todella päästä vapaaksi panttivankeudesta. Ei fyysisesti, vaan henkisesti.”

***
Muistakaamme rukouksin Rom Braslavskia ja kaikkia muita vapautuneita panttivankeja ja heidän läheisiään heidän pitkällä toipumisen tiellään kohti täydellistä vapautta ja uutta elämää. Ette ole yksin – emme ole unohtaneet teitä.

Eikä teitä ole unohtanut myöskään Hän, joka profeetta Jesajan kirjan (61:1–3) sanoin tuo kaikille vangituille todellisen vapautuksen, kahlituille kirvoituksen ja murheellisille lohdutuksen iloöljyä murheen sijaan.

Susanna Rajala
ICEJ Suomen viestintäkoordinaattori

Lähteet: Ynet 29.5.2026; BBC 7.11.2025; AP 16.10.2025; The Media Line 23.10.2025

Ynet 29.5.2026: ’Inside I’m still in Gaza’: former hostage Rom Braslavski speaks about captivity, anxiety and healing
https://www.ynetnews.com/article/b1pj115ixgg