Raamatullinen shavuot-juhla, helluntai, on yksi kolmesta suuresta juutalaisesta juhlasta, jotka Jumala asetti, mutta se on kaikista vähiten ymmärretty ja vähiten juhlittu.
Juutalaisten oli määrä ilmestyä Siioniin, Jerusalemiin, viettämään kaikkia kolmea pyhiinvaellusjuhlaa. ”Kolme kertaa vuodessa tulkoon kaikki sinun miesväkesi Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee: happamattoman leivän juhlana (pääsiäinen), viikkojuhlana (helluntai) ja lehtimajanjuhlana. Mutta tyhjin käsin älköön tultako Herran kasvojen eteen” (5. Moos. 16: 16).
Shavuot oli vuosittaisen satokauden alkamisen juhla. Se oli seurakunnan lähtökohta ja lukemattomien sadonkorjuujaksojen alku, jotka keräisivät miljoonia ympäri maailmaa Jumalan valtakuntaan. Ensimmäinen sato oli yksinomaan juutalaisten sato, koska kaikki Jeesukseen alun perin uskoneet olivat juutalaisia. Ajan myötä Jumala osoitti, että sadonkorjuupellot kypsyivät muualla maailmassa. Siitä kasvaisi lopulta lukematon joukko ihmisiä kaikista kansakunnista, heimoista ja kielistä.
Mooseksen lain mukaan Jumalan eteen piti tuoda helluntaina erityinen uhri. ”Sieltä, missä asutte, tuokaa heilutusleiväksi kaksi kakkua, jotka on leivottava happamena kahdesta kymmenenneksestä lestyjä jauhoja, Herralle uutislahjaksi.” (3. Moos. 23:17) Pakanoiden sisällyttäminen saattoi täyteyteen myös heilutusuhrin symbolismin, jossa ylipappi tarjosi kaksi vehnäleipää, jotka oli paistettu hapantaikinassa. Vuosisatoja ennen kuin se tapahtui, kaksi heilutusuhrin leipää symboloivat seurakuntaa, joka koostuu sekä juutalaisista, että pakanoista.
Jeesukseen uskoville shavuot on uskomaton näyttämö siitä, mitä tapahtui seitsemän viikkoa Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen jälkeen. Helluntaina ylähuoneessa Pyhä Henki vuodatti voimansa opetuslapsiin ja ihmisiin ja ensimmäinen seurakunta syntyi 3 000 hengen voimin Jerusalemissa. Jumala asetti seurakuntansa ensihedelmät eteensä ja täytti heidät Pyhän Hengen voimalla varustaen heidät. Helluntai on siis seurakunnan syntymäpäivä.
Juutalaisen perinteen mukaan Israelin kansa saapui Siinain vuorelle helluntaina, jossa Jumala antoi Moosekselle kymmenen käskyä. Paavali viittaa tähän hetkeen toisessa kirjeessään Korintin seurakunnalle. Paavali sanoo, että se on ”Kristuksen kirje…kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin”. (2. Kor. 3:3).
Helluntai kuvastaa Hengellä täytettyjen opetuslasten hitsaamista yhteen perheeseen − Kristuksen elävään ruumiiseen. Aivan kuten Siinain lain antaminen muodosti Israelin hengellisen kansakunnan perustuslain, niin myös Pyhän Hengen näkyvä ilmentyminen osoitti opetuslapsille Jeesukseen uskon yhteisön perustamista.
Juhliessamme seurakuntamme syntyä tänä helluntaina Jumala siunatkoon meidän Suomen kansaa ja kristittyjä ymmärtämään syvemmin, kuka Hän on ja sitä suurta perintöä ja kutsua, joka meille annettiin Jerusalemissa!
