”Ovatko oikeudellisia uudistuksia kritisoivat mielenosoitukset ylittäneet rajan?” kysyy ICEJ:n vanhempi puhemies David Parsons mielipidekirjoituksessaan.
Kiivas kiista Israelin oikeudellisista uudistuksista kuumentui jälleen viime viikolla, kun joukko Israelin ilmavoimien lentäjiä kieltäytyi saapumasta reservipalvelukseen saaden nopeasti tukea myös Israelin entisiltä ilmavoimien päälliköiltä. Kun otetaan huomioon Israelin armeijan ja erityisesti ilmavoimien merkitys maan puolustukselle, voivat tällaiset protestit kuitenkin vakavasti haitata Israelin puolustusvoimien (IDF) valmiuksia erityisesti nyt, kun Iran on valmis ylittämään kynnyksen käyttää ydinasetta.
Kun Israelin uusi hallitus aloitti tehtävässään viime joulukuussa, se asetti oikeudellisen uudistuksen tärkeimmäksi prioriteetikseen. Nyt tämä katkera taistelu on saanut monet kaipaamaan ”vanhoja hyviä aikoja”, joita sävyttivät poliittiset umpikujat ja useat ratkaisemattomat vaalit. Nykyinen tilanne uhkaa jopa pilata Israelin 75. itsenäisyyspäivän juhlinnan.
Kiistan keskiössä on poliittisen oikeiston käsitys siitä, että Israelin liberaali oikeuslaitos on jo kolmen vuosikymmenen ajan anastanut vallan vaaleilla valitulta knessetiltä ja hallitukselta, kun taas vasemmiston käsitys on se, että hallituksen oikeudellisten uudistusten paketti, jota nyt kiirehditään laiksi, on ylilyönti aivan toiseen suuntaan.
Keskusteluun omaan lisämausteensa tuo Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu, joka aiemmin vastusti monia ehdotetuista uudistuksista, mutta ryntää nyt eteenpäin hyväksyäkseen ne. Pääministerin toimet ovat aiheuttaneet levottomuutta jopa oman oikeiston sisällä, koska niiden nähdään tuovan hänelle henkilökohtaista etua hänen korruptio-oikeudenkäynneissään.
Epäilemättä molemmat osapuolet pelaavat tällä hetkellä äärimmäistä peliä. Vaikka asialla ei ole erityistä kiirettä, Netanjahun koalitio yrittää viedä lakiehdotukset lopulliseen käsittelyyn ja äänestykseen ennen kuin knesset siirtyy pääsiäistauolle huhtikuun alussa.
Vasemmisto puolestaan on korostanut vastustavansa uudistuksia väittäen, että kyseessä on ”vallankaappaus” ja ”diktatuuri”, joka tuhoaa Israelin demokratian. Eliittilentäjät ja tiedustelu-upseerit ovat kieltäytyneet lähtemästä reservikoulutukseen, kun taas Netanjahulla oli hiljattain vaikeuksia löytää ketään, joka lennättäisi hänet Italiaan viralliselle vierailulle. Mikä pahinta, jotkut jopa vaativat diasporassa eläviä juutalaisia katkaisemaan siteet Israeliin ja luopumaan investoimasta maahan. Tämä on aiheuttanut syytöksiä oikeiston taholta, että ”epäisänmaallinen” vasemmisto syyllistyy näin ”kapinaan” ja ”maanpetokseen”.
Shakespearen Hamletia lainatakseni: ”Minusta he kaikki protestoivat liikaa!”
Enemmistö israelilaisista on samaa mieltä siitä, että joitakin oikeuslaitoksen uudistuksia tarvitaan, mutta niiden pitäisi olla tasapainoisia ja saavutettava laajassa yhteisymmärryksessä. Presidentti Isaac Herzog on pyrkinyt edistämään kompromissiehdotusta kiistaan, ja hänen suojeluksessaan käydään nyt salaisia neuvotteluja kulisseissa. Useimmat ovat edelleen optimistisia, että keskitie lopulta löydetään, vaikka kiistely näyttääkin tällä hetkellä pahenevan päivä päivältä.
Israelin puolustusvoimien sotilaat ja reserviläiset ovat järjestäneet mielenosoituksia aiemminkin, mutta tämän viikon lentäjien mielenosoitus on tuonut esiin todellisia huolenaiheita IDF:n vahvuudesta, yhtenäisyydestä ja valmiudesta sekä siitä, kuinka nyt käsiteltävät oikeusuudistukset voisivat altistaa israelilaiset kansainvälisille ”sotarikoksille”.
Uudistusmielenosoitukset alkavat vahingoittaa Israelia muillakin tavoilla. Sisäisesti ne heikentävät kansakunnan hyväksyttyä yhteiskuntasopimusta perheiden velvollisuudesta lähettää poikansa ja tyttärensä puolustamaan maata ja tottelemaan käskyjä. Lisäksi IDF tarvitsee parhaat yksikkönsä, mukaan lukien lentäjät ja tiedusteluanalyytikot, jos se haluaa vastata Iranin kiireelliseen ydinuhkaan. Mielenosoitukset vahingoittavat Israelia myös ulkoisesti, sillä sen vihollisten ei tarvitse muuta kuin viitata maan oman vasemmiston kritiikkiin Israelin demokratian tallaamisesta.
Todellisuudessa Netanjahu ja hänen hallituksensa eivät kuitenkaan tukahduta Israelin demokratiaa, eikä kyseessä ole ”vallankaappaus”. Olemme kaukana siitä! Mutta keskustelu on kiivasta, tunteet korkealla ja asiat ovat vakavia ja monimutkaisia. Lisäksi Israelissa kaikki ilmaisevat mielipiteensä, mikä itse asiassa tarkoittaa, että Israelin elinvoimainen demokratia toimii!
Toivon, että molemmilta puolilta löytyisi johtajia, jotka vaativat rauhaa ja vakuuttavat kaikki muutkin, että on aika tehdä kompromissi. Mediaraportit osoittavat, että Netanjahun omassakin Likud-puolueessa on useita jäseniä, jotka haluavat ratkaista tämän kansallisen kriisin rakentamalla laajan konsensuksen oikeudellisten uudistusten asiassa. Nykyaikainen Israel on kohdannut kriisejä yksi toisensa jälkeen jo 75 vuoden ajan, ja aina se on selvinnyt niistä entistä vahvempana ja parempana. Rukoilkaamme, että israelilaiset voisivat juhlia yhdessä näitä maansa saavutuksia muutaman viikon kuluttua, kun Israel viettää 75. itsenäisyyspäiväänsä.
David Parsons
ICEJ:n varapresidentti ja vanhempi puhemies
Artikkeli on lyhennelmä David Parsonsin alkuperäisestä englanninkielisestä artikkelista ”Have the Judicial Reform Protests in Israel Crossed the Line? (9.3.2023), jonka voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
Kuva: Reuters