Menu
 

Shanghain juutalaiset

Shanghain kolme juutalaista muuttoaaltoa



Juutalaiset Shanghaissa 138 vuotta


(Lähteestä: 'China Bus' 11.12.98)


Kiinasta kääntänyt Huang

Toimittanut Howard Flower
Suomeksi kääntänyt englannista Annika Rissanen




1. Ensimmäinen muuttoaalto alkoi vuonna 1844, kun juutalaisia lähinnä Bagdadista, Espanjasta, Portugalista ja Intiasta saapui Shanghaihin. Heitä kutsuttiin Sefardi-juutalaisiksi. Heitä saapui vain noin 700 aina vuoteen 1920 asti. Suurin osa sefardeista menestyi hyvin, sillä Shanghai oli "Kaukoidän kauppakeskus" sekä "seikkailjoiden Elysium" niille, jotka tulivat Shanghaihin etsimään liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia. Useimmat heistä asuivatkin lähellä kaupungin ostosaluetta. Hyvin pian saapumisensa jälkeen heidän erinomaiset liiketoimintakykynsä nousivat esille. Huomionarvoisia esimerkkejä ovat Sassoonit, Hardounsit ja Kadoorit, joiden liiketoiminta kasvoi erittäin nopeasti ja jotka saavuttivat hyvin vahvan taloudellisen aseman lyhyessä ajassa.



Hardoun oli Nanjing Streetin kiinteistökuningas, ja hänellä oli myös Shanghain vilkkain ostoskeskus; Shanghain näyttelykeskus oli Hardounien yksityinen puisto. Sassoon oli Shanghain juutalaisten finanssiryhmien puheenjohtaja ja tämän päivän Heping hotelli oli heidän toimistorakennuksensa. Nykypäivän Shanghain Lasten palatsi (Children Palace) oli Kadoorin yksityinen koti (Marble Hall).
Sefardit olivat arvostettuja juutalaisia. Heillä oli merkittävä asema Shanghain kaupungin rakentamisessa, uskonnon saralla sekä myös sosiaalisesti ja taloudellisesti. He auttoivat myös suurelta osin niitä juutalaisia, jotka joutuivat lähtemään Saksasta toisen maailmansodan aikana. Kuitenkaan kaikki heistä eivät suinkaan olleet rikkaita, vaan osa heistä oli tavallisia työläisiä, ja 40 % Shanghain pörssin työntekijöistä oli sefardijuutalaisia siihen aikaan.



2. Toinen aalto oli pääosin Venäjän juutalaisia. Vuonna 1906, kun venäläiset surmasivat juutalaisia pogromeissa eli Venäjän joukkotuhoissa, monet juutalaiset pakenivat Venäjältä Kiinaan. Monet heistä jäivät ensin Harbiniin, Pohjois-Kiinan kaupunkiin. Vuoteen 1939 saakka Venäjän juutalaisia oli Shanghaissa noin 5 000. He olivat enimmäkseen tavallisia ihmisiä, muutamat olivat sotilaita tai Hiboliasta maanpaossa olevia vankeja. Heidän taloudellinen tilanteensa oli huonompi kuin sefardien ja he työskentelivät pääasiassa ravintoloissa, kahviloissa, leipomoissa, muotiliikkeissä ja kirjakaupoissa. Jotkut heistä olivat insinöörejä, lakimiehiä tai muusikoita. 1930-luvulla monet linja-autonkuljettajista olivat juutalaisia. Muutamat heistä eivät olleet kunnollisia, vaan salakuljettivat huumeita ja omistivat bordelleja. Kovalla työnteolla osa Venäjän juutalaisista saavutti keskiluokan.

"Mosin” synagoga rakennettiin vuonna 1927 yhden Venäjän juutalaisen toimesta, ja se oli yksi neljästä suuresta synagogasta tuohon aikaan. Nykyään tämä pieni punainen rakennus on Hongkoun piirihallinnon toimisto. Talon erityisen historian vuoksi talon toinen kerros toimii nykyisin pienenä museona kertoen Shanghaissa asuneiden juutalaisten elämästä. Seinillä olevat kuvat kertovat tarinaa, miksi juutalaiskansa oli ottanut Shanghain "toiseksi kotikaupungikseen". Mosin synagoga "(Ohel Moshe synagoga) sijaitsee Changyang Streetillä, Hongkoun alueella.



3. Kolmas muuttoaalto olivat ”askenasit”. He tulivat Saksasta, Itävallasta, Puolasta ja monista muista Euroopan maista vuosien 1933 ja 1941 välillä, kun Hitler nousi valtaan. Heitä oli noin 20 000. Maahanmuutto tapahtui kolmessa eri vaiheessa. Ensimmäinen iso muuttoaalto oli vuosina 1933–1934 ja monet tuhannet heistä olivat enimmäkseen hyvin koulutettuja. Useat heistä olivat lääkäreitä, muusikkoja ja professoreja. He asuivat pääasiassa Xiafei Streetin (nykyisin Huaihai Street) ympäristössä, joka oli ranskalaista toimilupa-aluetta. Koska kyseessä oli kiireetön muuttoliike, mukana tuotiin paljon rahaa, jotta liiketoiminta voitiin aloittaa välittömästi. Jotkut toimivat pienissä liikeyrityksissä, jotkut ryhtyivät lääkäreiksi ja maalareiksi ja jotkut liittyivät kaupungin musiikkiyhtyeeseen.



Toinen iso muuttoaalto oli elokuusta 1938 elokuulle 1939 saakka, kun 10 000 juutalaista saapui pääasiassa Itävallasta ja Saksasta. He olivat paenneet hyvin nopeasti Kristalliyön vuoksi. Heillä ei ollut aikaa pakata, eikä mahdollisuutta järjestää viisumiasioita, vaan heillä oli ainoastaan yksinkertainen matkavarustus mukanaan, jotta he ehtisivät laivaan, joka lähti Italiasta Shanghaihin. He pääsivät perille Shanghaihin neljän viikon koettelemusten jälkeen.



Viimeinen muuttoaalto tapahtui vuonna 1939, jolloin muutama tuhat juutalaista pakeni Puolasta Saksan hyökättyä maahan. Aivan kuten toisessa muuttoaallossa, eivät hekään tuoneet mukanaan paljoakaan. Joillakin oli mukanaan yksi tai kaksi matkalaukkua. Juutalaiset, jotka tulivat näissä kahdessa viimeisessä aallossa, elivät pääasiassa verrattain köyhällä Hongkoun alueella.



Suurin osa juutalaisista lähti Shanghaista vuoteen 1949 mennessä, kun kommunistit ottivat vallan.



http://www.dangoor.com/71page18.htm