Holokausti

Antisemitismi nousi 1930-luvun Saksassa ja niin se nousee nytkin. Mitä meidän täytyy oppia historiasta ja mitä voimme tehdä nyt? Kansainvälisenä holokaustin uhrien muistopäivänä – 27. tammikuuta – tulee kuluneeksi 80 vuotta Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta. ICEJ:n Suomen osasto kutsuu Sinut mukaan ”Ei enää koskaan” -webinaariin verkossa tiistaina 28. tammikuuta klo 18.00. Webinaarissa aiheesta keskustelevat holokaustin asiantuntija […]

ICEJ:n Suomen osasto toi tällä viikolla Suomeen puhekiertueelle israelilaisen 86-vuotiaan Bella Haim Rothsteinin. Hänen uskomaton elämäntarinansa selviytymisestä ja sitkeydestä kosketti satoja kuulijoita Turussa, Helsingissä, Jyväskylässä ja Kuopiossa, minkä lisäksi ohjelmaan sisältyi kaksi kouluvierailua Espoossa ja Jyväskylässä. Bella syntyi vuonna 1938 Stokin kylässä Puolassa, josta perhe pakeni sodan aikana Venäjälle Natsi-Saksan hyökättyä Puolaan. Sukulaisia menehtyi keskitysleireillä,

”Toivon, että tämä elokuva konkretisoi sen meille katsojille, eri-ikäisille katsojille, että tämä tapahtui Suomessa… ja että tämä olisi peili meille, millaisia me ollaan oltu ja miten me kohdellaan vähemmistöä, juutalaisvähemmistöä…”  Elokuvaohjaaja Klaus Härön uutuuselokuva Ei koskaan yksin kertoo Suomeen paenneiden juutalaisten auttajan, Abraham Stillerin tarinan. Elokuva tulee ensi-iltaan perjantaina 17. tammikuuta.   Elokuvan on käsikirjoittanut Klaus Härö yhteistyössä Jimmy Karlssonin kanssa, ja se

ICEJ Suomen osasto tuo holokaustista selvinneen Bella Haim Rothsteinin Suomeen puhekiertueelle 20.–24. tammikuuta.  Bella Haim Rothstein syntyi vuonna 1938 Stokissa, Puolassa. Bella ja hänen äitinsä joutuivat keskelle natsi-Saksan harjoittamaa raakaa antisemitismiä ja holokaustia. Ympärillä kasvava paine pakotti heidät pakenemaan vailla määränpäätä. Belhan äiti otti hänet syliinsä ja vain yksi laukku mukanaan he pakenivat henkensä edestä lumen

Marraskuun 6. päivä 1942 höyrylaiva S/S Hohenhörn lähti Helsingin Eteläsatamasta kohti Tallinnaa. Laivalla oli mukana kahdeksan juutalaispakolaista, jotka Suomi oli päättänyt karkottaa maasta ja luovuttaa natsi-Saksan käsiin. Kahdeksan luovutettua juutalaista olivat: Pakolaiset olivat saapuneet Suomeen neljä vuotta aikaisemmin natsi-Saksan miehittämiltä alueilta Euroopasta ja hakeneet turvapaikkaa maastamme. Nuorin heistä oli yksivuotias Franz Olof, joka syntyi Helsingissä, ja vanhin

Muistaessamme holokaustia katsomme Euroopan historian synkimpiä hetkiä. Hetkiä, jolloin ihmisarvo heitettiin juutalaisten kohdalla liekkimereen. On kuitenkin hyvä tarkentaa, että Suomen kansallakin on oma sysimusta hetkensä holokaustin suhteen, kun kylmänä marraskuisena aamuna 1942 Suomen valtiollinen poliisi Valpo karkotti kahdeksan juutalaista kuolemaan. Seitsemän heistä kuoli Auschwitzin keskitysleirillä ja vain yksi selvisi hengissä. Alkuperäinen ajatus oli karkottaa satoja

Tänään on Israelissa vakava päivä, joka alkaa sireenin äänellä ja yleisellä hiljaisella hetkellä. Jad Vashemissa merkkihenkilöt, eloonjääneet ja ulkomailta saapuneet vieraat laskevat muistoseppeleitä. Hetki on arvokas ja ikimuistoinen. Ajankohta liittyy Varsovan gheton kapinaan. Yom haShoah onkin hepreaksi muistopäivä sekä holokaustin marttyyreille että sankareille. Varsovan gheton kapina 1943 oli osoitus juutalaisnuorten taisteluhengestä. Se myös osoitti valheeksi

Tänään muistamme, tänään kuljemme rinnalla, tänään suremme ja tänään sitoudumme taistelemaan antisemitismiä vastaan. Israelissa on tänään holokaustin uhrien muistopäivä, Yom HaShoah. Päivä, joka pysäyttää maan ja sen kansalaiset muistelemaan heidän sukulaistensa kokemia raakoja menetyksiä. Kuusi miljoonaa on hirvittävä luku, jota on vaikea käsitellä. Jokainen uhri peräkkäin laitettuna muodostaisi 3 000 kilometrin jonon. Murhattujen ihmisten kuoleman